Needle bound mittens - Neulakintaat


The needle binding, or nalbinding, course continued on Saturday. I was so sleepy tha morning, that I forgot my camera and took too little yarn with me, when I left home. That's why I couldn't take any photos or finish my mittens. After I got some coffee in my system, I woke up and could enjoy the course day after all. I learned to make a thumb (which was very simple), and finished my mittens when I got home. The course was a good experience, and I'm glad I took part in it.

The yarn used in my mittens is Pirkka yarn, a Finnish 100% wool yarn. The stitch is Finnish, but I think it's also called Oslo stitch. I fulled the mittens sligthly to make them denser and softer. I'm planning on embroydering something on the mittens. I searched nadelbinding sites on the internet and found the lovely Dalbyvantar (and here, and a video). They are traditional needle bound Swedish mittens, that have embroydery on them. I think they look relly nice. I won't copy them exactly, but make my own, maybe a more contemporary adaptation of them.
---

Neulakinnaskurssi jatkui lauantaina. Olin aamulla niin pöpperöinen kotoa lähtiessä että unohdin kameran ja otin mukaan liian vähän lankaa. En siis voinut ottaa kuvia tai saada kintaita valmiiksi. Tuhdin kahviannoksen jälkeen heräilin ja sain sittenkin jotain irti kurssipäivästä. Opin peukalon neulaamisen (joka oli varsin yksinkertaista) ja sain kintaat kotona valmiiksi. Kurssi oli hyvä kokemus ja olen tyytyväinen että päätin osallistua.

Ensimmäiset neulakintaani ovat hiukan eripariset, mutta eihän sitä kädessä kukaan huomaa. Lanka on paksua Pirkkalankaa ja huovutin kintaita kevyesti, saadakseni niistä tiiviimmät ja pehmeämmät. Ne on siis neulattu "suomeksi", jota kutsutaan ilmeisesti myös nimellä Oslo.

Ajattelin kirjoa jotain kintaiden pintaan. Googletin neulakinnassivuja ja törmäsin Dalbyvantareihin (myös täällä, ja video). Ne ovat perinteiset ruotsalaiset neulakintaat, joihin on kirjottu kukkia. Minusta ne näyttävät hienoilta. En ajatellut kopioida niitä yksi yhteen, vaan kehitellä niistä oman, ehkä hiukan nykyaikaistetun versioni.