Naalbinding - Neulakinnas


Thank you all for the encouragements, I don't think I'll abandon my blog just yet. I will, however, take the liberty to post very irregularly. I have so many other things to stress about in my life, that I don't need to be stressing over blogging. I suppose my frustration has something to do with the guilt I have for not studying hard enough. Oh well, as long as I graduate in time (about 13 months to go), there shouldn't be a problem. I think I'm just the stressing type. Luckily I have knitting to turn to when I need some craft therapy:)

I took a course on a technique called naalbinding/needle binding last Saturday and it will continue next Saturday. The technique is very old, much older than knitting or crochet. The oldest socks found using this technique are from pharaos' Egypt. Naalbinding has been widely used in Scandinavia, but the styles vary from area to area. We learned the Finnish method. The interesting thing about this technique is that you only need some yarn and a needle.

The first Saturday we took a little tour at the museum where the course was held. They have an exhibition on medieval textiles there, including an intact Swedish mitten made using naalbinding. Then we heard a presentation about the long history of naalbinding. In the afternoon we all got our own needles, handmade from juniper, and had a first go at naalbinding. It isn't easy, I can tell you that.


When I got home I took a deep breath and started practicing and made a little mobile phone cozy using some left over Debbie Bliss Donegal Tweed aran. Yesterday I also started a pair of mittens, but I have to wait untill next Saturday to get them done, because I don't know how to make the thumb yet.

Here's a little slideshow of the pictures I took at the course. You can read the details of each picture in my Flickr set. Most of the colorful projects in the pictures were made by Marjut Nordberg, a woman who was writing her master's thesis on the relevance and applications of naalbinding for the modern crafter (or something like that).
---

Created with Admarket's flickrSLiDR.

Kiitos kaikista rohkaisevista kommenteista! En usko että hylkään blogiani ihan vielä. Varaan kuitenkin itselleni vapauden postailla täysin epäsäännöllisesti. Minulla on tällä hetkellä meneillään niin monta muuta stressaavaa asiaa, etten suostu ottamaan bloggaamista uudeksi stressin aiheeksi. Turhautuminen johtunee osittain siitä, että tunnen jatkuvasti pientä syyllisyyttä siitä, etten opiskele tarpeeksi ahkerasti. Mitään ongelmaa ei kuitenkaan pitäisi olla jos vain valmistun ajallaan, eli reilun vuoden päästä. Taidan olla luonteeltani vähän sellainen stressaaja. Onneksi on kutominen johon voi turvautua kun tarvitsee käsityöterapiaa:)

Olin lauantaina Aboa Vetus -museon järjestämällä neulakinnaskurssilla ja kurssi jatkuu vielä seuraavanakin lauantaina. Ohjaajana meillä toimii muinaistekniikka-artesaani Minna Paavola. Neulakinnastekniikkahan on hyvin vanha, vanhempi kuin neulominen tai virkkaus. Vanhin löytynyt neulakinnastekniikalla tehty sukka on faaraoiden Egyptistä. Pohjoismaissakin neulakintaita on tehty yleisesti, mutta tyyli on vaihdellut alueelta toiselle. Kurssilla opetettiin neulaamaan "suomeksi". Kiinnostavinta tässä tekniikassa on se, ettei siihen tarvitse kuin lankaa ja hiukan parsinneulaa muistuttavan kinnasneulan.

Ensimmäisenä lauantaina kävimme opastetulla kierroksella museon Kallis kangas-näyttelyssä, jossa on esillä keskiaikaisia tekstiilejä. Niiden joukossa oli myös täysin ehjä ruotsalainen neulakinnas. Sitten kuuntelimme esitelmän neulakinnastekniikan pitkästä historiasta. Iltapäivällä saimme omat katajaiset, käsintehdyt neulamme ja pääsimme itse harjoittelemaan neulaamista. Ei muuten ollut ihan helppoa päästä alkuun. Kaikenlaisia kokeilukötöstyksiä syntyi.

Kotiin päästyäni vedin syvään henkeä ja yritin uudelleen. Tein pätkästä Debbie Bliss Donegal tweed arania kännykkäpussukan. Pikkuhiljaa alkoi jo sujua, ja eilen aloitin niitä kintaitakin. Valmiiksi en kuitenkaan saa ennen ensi lauantaina, sillä en osaa vielä tehdä peukkua.

Yllä pieni kuvakimara kurssilta. Tarkemmat tiedot yksittäisistä kuvista löytyvät Flickrin puolelta, kurssikuvien kansiosta. Useimmat värikkäät projektit ovat Marjut Nordbergin tekemiä. Hän kirjoittaa parhaillaan graduaan neulakinnastekniikan käytöstä ja merkityksestä käsityöntekijälle nykypäivänä (tai jotakin sinne päin).