Knitting like a machine - Kutoo kuin kone


I recently had a discussion about knitting machines with my mother, and remembered seeing a pile of them at the local recycling center. I think that the exactly same ones have been collecting dust there for some years now, next to the two dozen pedal-driven sewing machines. I went there again, and this time around I took a friend with me. She has been using knitting machines some, and helped me to test if these forsaken ones still work.

There we sat for two hours, setting up the knitting machines, looking for parts and testing them. After some bargaining I left there with a vintage Brother knitting machine, complete with instructions and a curvy ball winder. This whole lot cost me 25 euros (about 35$), which I think is reasonable. The ball winder now makes a good set with the swift I trifted last summer.

The knitting machine is still waiting for a good first project, but the ball winder and swift have already gone to work. You can see the sky blue knitting machine case underneath the curious kitty in the ball winding pic. The yarn is Novita Victoria, which I picked from a charity shop last week. It's soft 70% cotton and 30% wool in a greyish oatmeal color. I have 400g of it, which should be enough for a cardigan.

I already had the Tangled yoke cardigan on my needles, so it didn't make any sense to cast on for a new one. But just hypothetically, I went trough some books, magazines and online patterns to see which would work with my yarn. Then I had to try just a little bit and now I have 1/4 of a cardigan done. The pattern is Knitty's Cinxia with quite many modifications. I'm lengthening the body, have different gauge, altering the sleeves, no twisted sticthes and adding the textured detail to the front lapels too.
---
Olin aikaisemminkin rekisteröinyt että paikallisessa kierrätyskeskuksessa on parinkymmenen poljettavan ompelukoneen lisäksi kasa neulekoneita. Ne samat ovat tainneet maata siellä pölyttymässä jo useamman vuoden. Äidin kanssa tuli ohimennen neulekoneet puheeksi ja käväisin niitä taas katsomassa. Soitin seuraksi ystävän, jolla on edes jonkin verran kokemusta neulekoneista ja siellä me sitten kykittiin pari tuntia ja äherrettiin kokeilemassa, että löytyiskös kaikki osat ja toimiiko koneet. Mukaan tarttui pienen tinkimisen jälkeen 25 eurolla Brother -merkkinen melko vintage, mutta toimiva neulekone ohjekirjoineen ja tilpehööreinen. Kauppaan kuului kaikeksi riemukseni myös pyöreämuotoinen kerinkaunotar. Se muodostaa hyvän setin kesällä kirpputorilta ostetun vyyhdinpuun kanssa.

Siinä missä neulekone odottelee vielä sopivaa projektia, pääsivät kerin ja vyyhdinpuut jo käyttöön. Kuvassa neulekoneen sininen kotelo näkyy uteliaan kissan alla. Toisella kirppisreissulla löytyi neljä vyyhdellistä, eli yhteensä 400g, kaurapuuron harmaata Novita Victoriaa. Lanka on pehmoista 70% puuvillaa ja 30% villaa. Siitä määrästä pitäisi irrota villatakki.

Ihan noin niin kuin hypoteettisesti selasin mahdollisia ohjeita kirjoista ja netistä, sillä tässähän oli jo yksi villatakki kesken, eikä uutta ollut mitään järkeä aloittaa. Siltikin, piti ihan hiukan vaan kokeilla ja nyt olen kutonut yli neljäsosan neuletakkia, ohjeena Knittyn Cinxia. Teen aika paljon muutoksia alkuperäiseen. Pidennän mallia, neuletiheys on eri, erilaiset hihat, ei kierrettyjä silmukoita, koristepintaa helman ja kauluksen lisäksi nappilistoihin.