19 June 2007

Learning to sew - Opettelen ompelemaan



I'm a little behind on blogging, there would be so much to tell. So what has been stalling me? Well, I've had some tooth surgery, a mild case of food poisoning, I took part in a huge orienteering relay and of course the mid summer celebrations, which are a big deal here in Finland. Ravelry has also taken a big chunk of my computer time. It really is just as great as everyone keeps saying.

As I've mentioned before, I've only had a sewing machine since last Christmas. I've sewn some before, borrowing my mother's, aunt's or grandmother's sewing machine, but I'm really just a beginner. On my week off at the summer cottage I had plenty of time to figure things out and when needed, get help from my mom and grandmother.


I managed to
finish two dresses and a skirt. The dresses are both from the same pattern, with different sleeves. The brown dress is made from some vintage cotton table cloth and the blue from discounted Marimekko fabric called Viidakon kuningatar, The queen of the jungle. I think the Marimekko fabric is so much fun with all the cooky animals. The yellow ric rac sort of goes with the general feeling of this fun dress.

T
he skirt fabric was a super cheap find from a fabric store, where they sell all sorts of fabric pieces by weight. I really like the fabric and wanted to make a skirt with pockets. I found a nice pattern and added pockets to it (with some help from my mother, no pattern altering for me quite yet).

I've got two new knitting books, new projects on the needles, new trift store finds and some new yarn too. There are a ton of things to talk about, but for now I'll leave you with my latest FO. It's a modified Tychus beanie, knit with Juuli's gorgeous hand spun merino wool. I bought the yarn at the Medieval Market here in Turku, Finland last week. The yarn is very soft and the colors are so juicy and lush.

I was originally going to make Schmeebot's Zeebee, but ended up opting for the Tychus, because I like it's construction. I was a little worried about the yardage, and Juuli kindly offered to spin some more if I ran out of yarn. Luckily there was just enough of it for my hat, with only about three meters left overs. I topped the hat with a funny little pink felt ball. Thus far I've made two woolen hats this summer. There must be something seriously wrong with me...

---

Olen vähän jäljessä bloggaamisissani. Olisi paljon kaikenlaista kiinnostavaa raportoitavaa. Menoa on hiukan hidastanut yksi hammasoperaatio, pieni ruokamyrkytys, suuren suuri suunnistuskilpailu ja tietysti juhannus, joka tuli vietettyä kaukana koneen ääreltä. Ravelry on osaltaan haukannut ison osan tietokoneella vietetystä ajasta. Se on juurikin niin hieno ja kiiltävä, kuin kaikki väittävät.

Kuten olen ennenkin tainnut kertoa, minulla on ollut oma ompelukone viime joulusta asti. Olen toki ommellut aikaisemminkin, äidin, tädin tai mummon koneita lainaillen. Joka tapauksessa olen vielä erittäin aloittelijatasoinen ompelija. Mökkeilyviikolla minulla oli viimein aikaa pähkäillä rauhassa ja tarvittaessa apu löytyi läheltä, kun olin mökillä kolmisin mummon ja äidin kanssa. Molemmat kästyöimmeisiä.


Sain kuin sainkin aikaiseksi kaksi mekkoa ja hameen. Molemmat mekot on tehty samalla kaavalla, ja niissä on vain hiukan erilaiset hihat. Ruskean mekon kangas on kirppikseltä löydetystä puuvillaisesta pöytäliinasta ja sininen Kiteeltä, Marimekon tehtaanmyymälästä ostettua alennettua Viidakon kuningatarta. Viidakon kuningatar on ihan mun lempparikuvioita, veikeine elukoineen. Keltainen koukkunauha jotenkin vaan sopi kankaan tunnelmaan. Ei muuten voinut olla huomaamatta Marimekon saman hintaisten, ja jopa saman kuvioisten, kankaiden laadun vaihtelua. Osa oli tiivistä ja hyvää puuvillaa, osa sellaista harvaa ja karheaa, joka varmasti kutistuu ihan vaikka kuinka.

Kalastin hameen kankaan joskus keväällä Eurokankaan palalaarista ja melkoisen halvallahan se lähti. Tykkään kankaasta kovasti ja halusin siitä taskullisen, kellohelmaisen hameen. Sopiva kaava löytyi ja äidin avustuksella lisäsin siihen taskut (minusta ei taida ihan vielä olla itse säätämään kaavoja).

Täällä olisi kaksi uutta neulekirjaa, uusia projekteja puikoilla, uusia kirppislöytöjä ja uutta lankaakin esiteltävänä. Joku toinen kerta sitten. Tähän loppuun vielä viimeisin valmistunut. Se on Tychus-pipo Juulin ihanasta käsinkehrätystä merinovillaisesta langasta. Ostin tämän (ja vähän jotain muutakin) Juulin kojusta Turun keskiaikasilla markkinoilla viime viikolla. Heti piti saada puikoille, kun vähän jännäsin langan riittämistäkin. Juuli lupasi ystävällisesti kehrätä lisää lankaa, jos se loppuu pahasti kesken pipoa. Riittipä kuitenkin ja parisen metriä jäi vielä ylimääräistä.

Alkujaan olin kaavaillut malliksi Schmeebotin Zeebeetä, mutta Tychuksen näppärä muotoilu veti viimeisen korren. Langan lapussa luki Mehevä, ja aika mehevän ja mehukkaan näköistä pintaa siitä tulikin. Tykkään. Pisteenä pipon päälle pikkuine
n roosa huopapalleroinen.Tämä oli siis jo toinen villainen pipo tänä kesänä. Minussa on varmasti jotain aika pahasti vialla...

---
My own queen of the jungle:
Minun oma viidakon kuningattareni:


5 comments:

heidi said...

Ihana tuo sininen kangas! Mekin oltiin Jukolassa.

Kate said...

Tuo on yksi minunkin lempikuoseistani... ja ihana tuo Viidakon Kuningatar :)

Carson said...

Love that skirt fabric: it's really wild. At first I thought it was Marimekko too, but no.
Looks great

Salanimi said...

Tuo Marimekko kangas on nimeltään Opri ja se samanmoinen, isompi kuvioinen on Afrikan kuningatar. En viilaa pilkkua, en :O) Mutta siis ihania mekkoja ja hameita - onnittelut onnistuneista ompeluksista!

T. toinen Marimekko-fani Salanimi

Kaisakaisa said...

Thank you and kiitos! (Kiitos = Thank you in Finnish)

Salanimi:
Voivoi, olempa mä ollut huolimaton. Pilkun viilaus on ihan jees. Kiitos tiedosta. Olisi kyllä ollut kivempaa liikuskella Kuningatar-mekossa, kuin Opri-mekossa... Onneksi minulla on kuitenkin ihan oikeasti sitä Kuningatar-kangasta oleva laukku:)